Metsien tuotto ja jokamiehen oikeudet

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuoreiden tietojen mukaan: ”Yksityiset metsänomistajat, tavalliset perheet, omistavat metsämaasta 60 ja puuston kasvusta 70 prosenttia. Yksityiset metsänomistajat myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta.”

Valtion metsät kattavat metsämaasta noin neljäsosan, mutta niiden metsien hakkuutuotto on vain 10 %. Metsäyhtiöiden suorassa omistuksessa maamme metsistä on 10 %, kuntien, seurakuntien, säätiöiden ja yhteismetsien osuus on vain 5 %.

Tuo 600 000 metsänomistajan joukko päättää siis siitä, miten metsiä hoidetaan, puita myydään ja hoidetaan tulevaisuuden metsien kasvuun liittyvää ”hiilinielupolitiikkaa”. Metsät ovat tyypillisesti kaupunkeihin maalta siirtyneiden pientilallisten jälkikasvun omaisuutta, joiden suhde metsäomaisuuteen on etääntynyt kaupunkilaisammateissa toimivien ihmisten luontosuhteen heikentyessä. LUKEN mukaan keskimääräinen tilakoko on n 30 hehtaaria, joka eriytyy sekä pienemmiksi että suuremmiksi perinnönjakojen ja tilakauppojen seurauksena.

Jatka lukemista “Metsien tuotto ja jokamiehen oikeudet”

EU:n ilmastopaketti, hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus

”Biodiversideetti” ja hiilinielut nousivat poliittisen keskustelun kärkiteemoiksi muutama viikko ennen EU-komission julkistamaa ilmastopakettia. Metsät ja luontoympäristömme kaikkialla maapallolla on olennainen osa meidän ja tulevien sukupolvien, niin ihmisten, kuin eläin ja kasvilajien hyvinvointia.

Ihminen on vaikuttanut luonnon ympäristöön kiihtyvällä vauhdilla vuosituhansia. Nyt ihmislaji on heräämässä tietoisuuteen vaikutuksistaan huomattuaan ilmaston muuttumisen fossiilisten polttoaineiden kiihtyvän käytön seurauksena. Tietoisuus johtaa vääjäämättä uudenlaiseen energiatalouteen ja muuttaa elämäntapojamme.

Lahti Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupunkina on yksi uuden suunnan yhteisöllisistä hakijoista.

Jatka lukemista “EU:n ilmastopaketti, hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus”

Ilmastomuutos ja korona – kohti ihmisten yhteistahtoa maailman pelastamiseksi

Ilmastomuutos on pakottanut maailman kansat globaaliin yhteistoimintaan energiateknologian uudistamisen tiellä. Sitten tuli korona runsas vuosi sitten. Se on pakottamassa koko ihmiskunnan yhteistoimintaan virustaudin leviämisen ehkäisemisessä.

Molemmat yhdessä pakottavat meitä uudelleen arvioimaan ja muuttamaan suhteemme luontoon. Luonto korjaa nopeasti Ihmisten järjettömyyksien aikaansaamat paikalliset tuhot. TV:ssä ja areenassa on juuri menossa BBC:n tuottama dokumenttisarja ”Luonnon aikakausi”. Sarja herättelee ihmislajia ymmärtämään, että olemme osa luontoa. Oppimalla paremmin ymmärtämään luonnon lainalaisuuksia pystymme palauttamaan luontosuhteemme harmoniseksi. Koko ihmiskunnan käyttäytymismuutoksen ansiosta planeettamme ja tulevat sukupolvet voivat meitä paremmin.

Jatka lukemista “Ilmastomuutos ja korona – kohti ihmisten yhteistahtoa maailman pelastamiseksi”