Koronan jälkeistä ”uutta normaalia” kohti

Lahti 2021, Lahden ympäristö

Kirjoitin 2016 Osuuskunta Elman julkaisemassa kirjassa (s 143): ”VIA KALEVALA 2016-2035 tavaramerkin käyttöön ottamista tukevalla yrittäjyyskoulutuksella ELMA osuuskunta aikoo käynnistää kestävän kehityksen kulttuuri- ja luontomatkailubrändin rakentamisen. Se on vaihtoehtoinen näkökulma massaturismille. Megatrendit imaisevat mukaansa ihmismassojen valtavirran. Samaan aikaan sivupuroihin kuten Suomen maaseudulle ja Vienan Karjalaan voi syntyä ’akan virtoja’ eli vastapyörteitä. Niissä voivat suurten lohikalojen rinnalla elää pikku tammukat. Niistä voi syntyä oma, pienen ihmisen kokoinen, perinne- ja uuden kulttuurin luojien ja pienyrittäjien rakentama ihmisen kokoinen elinvoimainen maailma.”

Neljä vuotta ehti kulua, ennen kuin saatoimme palata tuolloin visioimamme Suomen maaseudulle syntyvän megatrendin vastaisen ”akan virran” ilmaantumisen edistämiseen. Osuuskunta Elman koronamanifestissa (Holopainen &Kohonen, Osuuskunta Elman koronamanifesti, 2020) kuvaamme visiomme seuraavia askeleita. Kuvaamme, kuinka sinnikkäästi Elma on tuupannut eteenpäin pääosin talkootyönä kestävän kehityksen kulttuuri- ja luontomatkailubrändin rakentamista.

Ennakoimme ja julistamme manifestissa matkailun megatrendin muutosta. Muutoksessa kestävän kehityksen kulttuuri- ja luontomatkailu saa koronapandemian jälkeisessä ”uudessa normaalissa” tuulta purjeisiin niin voimakkaasti, että maailmanlaajuisesti ”luonnon rauha” on nousemassa tulevaisuuden matkailun arvokkaimmaksi tavaramerkiksi.

Tähän muutokseen tulee koko suomalaisen yhteiskunnan varautua. Uudentyyppinen muuttoaalto, jossa ihmiset muuttavat työnsä perässä kaupungista maalle, on jo alkamassa. Luonto- ja ympäristötietoiset nuoret haluavat lähteä muokkaamaan maaseutumme ilmettä tulevaisuuden matkailun vetovoimatekijäksi.

Nyt olisi löydettävä ne yhteiskunnalliset voimat, jotka tekisivät kaupungin ja maaseudun uudenlaisen suhteen muokkaamisen mahdolliseksi. Niille kaupungeille, joilla on elävä suhde lähimaaseutuun, kuten vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki Lahdella, megatrendin muutos tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden.

Olemme onnistuneet herättämään muutosagenttiverkostossamme aktiivisuutta itärajan pinnassa siellä, missä on vuosikymmeniä rakennettu kärsivällisesti perinnekulttuuriverkostoa itärajan molemmin puolin. Näin on kehkeytymässä entisen ”rautaesiripun” tilalle ”vihreä matkailuvyöhyke” Balkanilta Jäämerelle, mistä Suomen rajan pintaa on yli 1300 kilometriä.

Salpausselkä ikiaikaisena sivilisaation leviämisväylänä Lännen ja Idän välillä kulkee tuon vyöhykkeen poikki. Aiomme herättää ”Ylisen Viipurintien” kulttuurin ja historian henkiin Vienan Reitin lailla. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti reitin kiinnostavimmassa luonnon ja monikerroksisen kulttuurin kohtaamispaikassa pystyisi hyötymään Järvi Suomen porttina eniten hankkeessa, missä reitin varren muut kunnat ja kaupungit saisivat hyödystä osansa edellyttäen, että ne saadaan innostumaan aiheesta. Hyötyjinä tulisivat olemaan kunnat ja kaupungit Suomessa Turusta Hämeenlinnan ja Lahden kautta itärajalle saakka ja itärajan takana paikkakunnat ja kaupungit Viipurin kautta ainakin Pietariin saakka.

Osuuskunta Elma on osaltaan lobannut ideaa rajan yli suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin kautta vuodesta 2015 alkaen. Ympäristöpääkaupunkivuoden jälkeen Lahdesta tulee vuonna 2022 suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin isäntäkaupunki.

Toivon mukaan pääsemme kertomaan tuossa foorumissa ensimmäisistä konkreettisista kestävän kehityksen matkailukonseptin megatrendimuutoksista kulttuurifoorumissa siinä hengessä, että kestävän kehityksen matkailupalvelujen kehittämisverkostot ulottuvat Länsi-Euroopasta Lahden kautta kohti itärajaamme tavoitteena yhdistää myös samalla asialla olevat venäläiset matkailuverkostot uudentyyppisen kulttuurivaihdon kokonaisuuteen.


Antti Holopainen
Kaupunginvaltuuston II vpj.
matkailuyrittäjä