Turku – Pietari – valtaväylä Lahden kasvun ja kehityksen dynamoksi

Lahti 2021, Lahden ympäristö

ESS:n päätoimittaja Markus Pirttijoki päättää 15.11. julkaisemansa Esalaisen jutun mielenkiintoiseen toteamukseen: ”Nopein reitti raskaalle liikenteelle Turusta Pietariin kulkisi … Riihimäen ja Lahden eteläisen kehätien kautta eikä pääkaupunkiseudun läpi, jossa tien tukkoja riittää muutenkin.”

Maanteillä jyräävä rekkaliikenne on aikakaudellemme ominainen mittari elämän sykkeestä niin maiden sisällä, kuin rajojen yli.

Ilmastomuutos tuuppaa tavaraliikennettä entistä enemmän kiskoille, tässä tapauksessa juuri 150 vuotta täyttäneelle Riihimäki – Lahti – Pietari ratalinjalle. Ellei rataa 150 vuotta sitten olisi avattu, Lahteakaan kapunkina olisi tuskin syntynyt. Kolmioraide Riihimäen kohdalla pääradalta Lahden suuntaan on jo olemassa, joten lienee vain ajan kysymys, kun matkustajaliikenne itään, Euroopan pohjoista metropolia kohti löytää uuden nopeutuneen reitin Tampereen ja Pohjois-Suomen suunnasta – kun korona hellittää.

Tänään vielä ja vuosikymmeniä eteenpäin rekkajonot ja kiskot kuljettavat tavaraa Euraasian mantereella rinta rinnan, sillä muutokset ovat hitaita. Ilmastomuutos ja korona nopeuttavat varmuudella muutoksia liikkumisessamme ja liikkumisteknologiassa.

Suosittelen erityisesti täällä Lahden seudulla tarkkailemaan liikkumisen muutosten pitempiä kehityskaaria. Sopiva aikahaarukka voisi olla 10 000 vuotta. Sijaintimme inhimillisen sivilisaation valtareitin varrella Salpausselän päällä ihmisten liikkumisen risteyspaikkana alkoi hahmottua tuolloin luonnon olosuhteiden ansiosta.

Ensimmäiset polut ja veneiden parkkipaikat syntyivät jääkauden alta maaksi muuttuneelle vyöhykkeelle, kun seutu vapautui jääpeitteestä. Muistomerkit tuosta aikakaudesta ovat löydettävissä helposti Lahden keskustasta ja Lahden seudulta. Keskiajalla vyöhykkeelle nousivat Linnat Turkuun, Hämeenlinnaan ja Viipuriin. Pian seurasivat perässä kivikirkkojen rakentajat, Hollolan keskiaikainen kivikirkko meitä lähimpänä.

Rahvas, vallasväki ja sotilaat kulkivat samoja polkuja, jalkaisin, hiihtämällä ja hevosilla kestikievareissa yöpyen. Liike-elämä reitin varrella alkoi kukoistaa. Toripäivä Lahdessa on vielä samalla paikalla kuin se Tukholmassa 28.11.1672 päätettiin. Ensimmäiset markkinat järjestettiin 1-2. elokuuta 1673. Samana viikonpäivänä eli jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona ne ovat vieläkin.

Perustelut tuon ajan päätökselle luulisivat kiinnostavan nykyisiäkin Lahden päättäjiä.  Hollolan ja Hattulan talonpojat olivat anoneet ”alaisimmasti”, että kuninkaallinen majesteetti suvaitsisi suostua markkinoiden pitoon Hollolan pitäjän Lahden kylässä, joka sijaitsee suuren yleisen tien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä”.

Siksipä minun ”junan tuoman” on vaikea ymmärtää ajoittaista nykylahtelaisten ja hollolalaisten vastakkain asettelua. Kaukonäköiset hollolalaiset isännät 1600-luvulla ovat ainakin ”osasyyllisiä” Lahden syntyyn markkinapaikkana, kun hoksasivat että kylä sijaitsee tuon ajan kaupungeista ”sopivan matkan päässä”. Sijainti ei ole noista ajoista muuttunut.

Toivoisin nykysukupolvien päättäjiltä asteen verran pitkäjänteisempää ajattelua. Korona vauhdittaa matkailun megatrendin muutosta. Lähialueiden luonnon erikoisuuksista ja paikallishistorian esille kaivamisesta on lähitulevaisuudessa poikkeuksellisen helppoa saada aikaan tuottavaa liiketoimintaa, kun tarjolla on asiakaspulan sijasta odotetavissa asiakastulva niin läheltä kuin kauempaakin.

Vuonna 2023 elokuun alussa meillä on toivon mukaan isot juhlat, kun Lahden markkinat täyttävät 350 vuotta. Olemme virittämässä ”Ylinen Viipurintie”– hanketta lahtelaisen lähialuematkailun kärkihankkeeksi osana ympäristöpääkaupunkihankettamme.

Siksi haluaisin, että lahtelaispäättäjät ja miksei paikallismediakin hoksaisivat paikkakuntamme ainutlaatuisen sijainnin olevan edelleen luonnollinen vetovoimatekijä, jonka varaan on rakennettavissa nykyistä paljon näkyvämpää kulttuuri- ja luontomatkailustrategiaa. Ympäristöpääkaupunkihanke koronan jaloissa antaa tuolle poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet – jos niin halutaan.


Antti Holopainen
Kaupunginvaltuuston II vpj.
matkailuyrittäjä