TORI

TORIKAUPPA JA MARKKINAT

Lahti on ikivanha kauppa- ja markkinapaikka. Järven rannalla, Turku – Viipuri -maantien varrella sijainnut Lahden kylä oli mitä sopivin markkinapaikaksi.  Päätös markkinoiden aloittamisesta tehtiin Tukholmassa 28.11.1672. Hollolan ja Hattulan talonpojat olivat anoneet ”alaisimmasti, että kuninkaallinen majesteetti suvaitsisi suostua markkinoiden pitoon Hollolan pitäjän Lahden kylässä, joka sijaitsee suuren yleisen tien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä”. Ensimmäiset markkinat järjestettiin 1-2. elokuuta 1673. Järjestystä markkinapäivinä ylläpiti kauppalan ainoa valtion palkkaama poliisi kasakoiden avustamana. Lahdessa pidetyt markkinat olivat ns. vapaamarkkinat, joilla kaikkien kaupunkien porvarit saattoivat tehdä kauppaa talonpoikien kanssa. Lahden markkinat olivat aikoinaan koko Hämeen merkittävimmät. Näitä hämäläismarkkinoita pidettiin aina vuoteen 1727 saakka, minkä jälkeen ne Helsingin porvareiden toimesta siirtyivät Anianpeltoon palaten Lahteen vasta 1874. Torikauppa oli Lahdelle tärkeää, sillä se sai kolmasosan tuloistaan torimaksuista. Hämeen läänin kuvernöörin päätöksellä Lahti sai luvan järjestää toripäivät kunkin kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Syyskuiset markkinat olivat yleensä ns. pestuumarkkinat, jolloin rengit ja piiat ottivat uuden pestin vuodeksi eteenpäin. Markkinapaikaksi vakiintui 1880-luvulla valmistunut Aleksanterin tori, jota kutsuttiin myös Raatihuoneen toriksi ja Raastuvan toriksi. 1920-luvulta alkaen nimi vakiintui Lahden kauppatoriksi. Maalaiskylistä tultiin myymään maa- ja karjataloustuotteita, ja 1930-luvulla torilla möi tuotteitaan jo parisen sataa kauppiasta. Perinne jatkuu, ja tutut Lahden markkinat järjestetään edelleen kuukauden ensimmäisenä arkikeskiviikkona.

Lahden tori 1936

 

 

 

 

 

 

 

TORI

Lahden keskustan rakenne vastaa nykyäänkin vuoden 1878 kaavoitusta. Kauppala-vuosina Lahden tori oli hiekkapintainen, osittain nurmettunut kenttä. Torilla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuosina 1997-1998 sekä 2013. Vuoden 1998 kaivauksissa löytyi muun muassa yli 80 rakennetta, niiden joukossa useita myös suhteellisen hyvin säilyneitä tulisijojen jäännöksiä, karjasuojan jäännökset, hylätty, kivillä täytetty kaivo ja kellarikuoppa, osittain säilynyt vanha lautaruuhi, hevosen luuranko sekä osa vanhaa tielinjaa kaivausalueen eteläreunassa. Vuonna 2013 kyse oli Suomen kautta aikojen suurimmista arkeologisista kaivauksista, ja tavoitteena saada talteen torin alla säilynyt tieto Lahden kylästä ennen huhtikuussa 2015 avatun toriparkin rakennustöiden aloittamista. Löytöjä oli huomattava määrä: yli 130 rakennekoko-naisuutta, kuten piharakenteiden jäännöksiä, ja yli 700 yksittäistä rakennetta, joukossa mm. nykyisen torin kaakkoiskulmassa sijainnut, vain kuukautta ennen paloa perustettu Mäkelän kauppa käyttötavaroineen sekä hämmästystä herättänyt kaksi ja puolimetrinen päätön jättiläiskäärmeen luuranko, viimeisin mahdollisesti 1900-luvun alun kiertäviltä sirkuslaisilta. Löytöjen perusteella kylässä arvioidaan eläneen varakasta väkeä. Löytynyt aineisto on pääosin 1800-luvun jälkipuoliskolta, mutta mukana on myös vanhempaa aineistoa aina 1500-luvun alkupuolelta alkaen. Vuoden 2013 kaivausten yhteydessä löytyi niin ikään viisi kaivorakennetta, neljä puurakenteista ja yksi kivirakenteinen, joka on ollut käytössä myös Lahden palon jälkeen Lahden kauppalan kaivona. Tästä historiasta torilla muistuttaa tänä päivänä Marjut Kauppisen suunnittelema interaktiivinen Valokaivo. Kaivo on historian saatossa ollut kylän ja kyläläisten tärkeä toiminnallinen keskus ja kohtaamispaikka ja vastaavanlaisena tapahtumapaikkana suunnittelija toivoisi nykyisenkin ”kaivon” palvelevan.

Lahden torin "kaivo"
Lahden torin kaivo
© Tiia Kohonen

ALATORI

Lahden Alatorilla on vuosien saatossa ollut muun muassa huoltoasema, vankila, yleinen wc, ravintola, suihkulähde sekä kioski. Myös Alatori syntyi vuoden 1878 kaavoituksen seurauksena. Valtio lunasti sen tontit suunnitellen raatihuoneen rakentamista. Se jäi rakentamatta, mutta jo 1879 valtio rakennutti paikalle arestihuoneen, pienen puisen vankilarakennuksen, jossa kolmen vankisellin lisäksi oli myös asuinhuoneisto. Kauppalan ainoa poliisi oli tyytyväinen arestihuoneen sijaintiin lähellä markkinatoria. Vuonna 1912 poliisi sai tilat uudesta kaupungintalosta ja arestihuone tarpeettomana purettiin vuonna 1913. Torin kentälle keräännyttiin nyt muun muassa urheilemaan ja luistelemaan. Alatoria on kutsuttu myös heinätoriksi, sillä vuoteen 1937 saakka siellä myytiin heiniä, halkoja ja porsaita ja pidettiin hevosmarkkinoita. 1920 – 1930      -luvuilla Alatori toimi linja-autojen lähtö- ja saapumispaikkana ja siellä sijaitsi parikymmentä vuotta myös Shellin 1930 rakentama huoltoasema. 1950 Alatorille nousi Starckjohannin liiketalo. Vuonna 1952 Alatorille valmistui maanalainen yleinen WC, joka vuonna 1994 saneerattiin Metro-olutravintolaksi. 1955 Alatorin pergolassa paljastettiin Starckjohann Oy:n lahjoittama Sakari Tohkan veistos, lepäävä figuuri ”Herääminen”, mikä symboloi kaupungin liike-elämän ja teollisuuden heräämistä ja kukoistusta. Toriparkin rakentamisen jälkeen Alatorista on muotoutunut viihtyisä ja toiminnallinen puisto leikki- ja kuntoiluvälineineen. Sen keskiössä on kutsukilpailun voittaneen Jan-Erik Anderssonin ympäristöteos, pergolamainen tähtikuvio, puiston historiaa uudelleen esiin tuova ”Toinen herääminen”, jonka keskiosassa, lyhdyn alla on nyt Sakari Tohkan seisova Marjatta-veistos. Tämän päivän Alatori on kaupunkilaisten kohtaamis- ja virkistäytymis-paikka.

TORIN YMPÄRILLÄ

Lahden torin ympärillä lähes jokaisella vuosikymmenellä on oma ”muistorakennuksensa”.

Hollolan Säästöpankki, 1900-luku

Hollolan säästöpankki oli perustettu vuonna 1848. Lahden saatua kaupunkioikeudet vuonna 1905 pankin toiminta vilkastui. Uusi hieno kivileijonien vartioima nelikerroksinen pankkitalo valmistui torin laidalle vuonna 1909 (arkkitehdit Valter Jung,Emil Fabritius ja Uno Alanco). Rakennuksen upea sali on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Kotilan talo, 1910-luku

Kotilan talo valmistui vuonna 1911 (arkkitehti Wivi Lönn, ensimmäinen oman suunnittelutoimiston perustanut naisarkkitehti Suomessa) ja oli Lahden ensimmäisiä asunto-osakeyhtiöitä ja ensimmäisiä modernin betonirakennustekniikan edustajia. Talo oli ajalleen hyvin edistyksellinen pyykkitupineen, kylpyhuoneineen ja halkohisseineen.

Suomen Pankin talo, 1920-luku

Talon ensimmäinen vaihe oli vuonna 1923 valmistunut pieni kauppahalli, jonka ympärille 1920-luvun kuluessa rankennettiin niin asuin- kuin liiketilojakin. Lahdessa Torikulma tunnetaan Suomen Pankin talona tai myös Pankkien talon nimellä. Rakennuttajana toimi aikoinaan Tampereen Osakepankki. Suomen Pankin Viipurin-konttori sijoittui rakennukseen vuonna 1940 ja toimi samalla paikalla aina 1990-luvun loppuun asti. Tänä päivänä kiinteistössä sijaitsee muun muassa Padasjoen Säästöpankki.

Näkymä Helmi Säästöpankille
Näkymä Helmi Säästöpankille

Vapaudenkatu 10, 1930-luku

Vapaudenkatu 10:n asuin- ja liiketalo valmistui vuonna 1938. Rakennus oli ajankohtaannähden poikkeuksellisen korkea, kulmatornin osalta seitsenkerroksinen. Jo 1920-luvullaoli keskusteltu kaupungin puukirkon tilaongelmista ja asemasta kaupunkikuvassa, ja uusi kookas kulmatalo vahvisti entisestään mielipiteitä, joiden mukaan puukirkko tuli korvata isommalla ja näyttävämmällä kirkkorakennuksella.

Salpausselän Säästöpankin talo, 1940-luku

Pankin rakennuttaman asuin- ja liiketalon olisi kuulunut olla vain viisikerroksinen, mutta kaupungilta anotun lisärakennusoikeuden ansiosta saatiin kaksi ylimääräistä kerrosta. Torin ympäristölle sallitut rakennuskorkeudet alkoivat näin kasvaa entisestään ja vaikuttaa pienen puukirkon asemaan kaupunkikuvassa.

Starckjohannin talo, 1950-luku

Starckjohannin kauppahuone muutti Viipurista Lahteen sodan aikana ja sai kaupungiltaedustavan tontin torin varrelta. Uusi liiketalo valmistui 1950. Se oli jotain uutta ja ennennäkemätöntä kaupungissa: lasinen rakennus loisti kuin korurasia pimeässä kaupungissa, jossa sähköä sodan jäljiltä käytettiin vielä niukasti. Paviljonkimainen rakennus muodosti takanaan olevan puiston kanssa hienon kokonaisuuden.

Tuomitalo, 1960-luku

Lahtelaisen vaatetehtailija Hjalmar Tuomisen pitkäaikainen haave toteutui vuonna 1963, kun valtava, läpi korttelin ulottuva liike- ja asuinrakennus Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun välille valmistui. Rakennuksen Aleksanterinkadun puoleinen fasadi oli aitoa italialaista marmoria ja Lahden Lasitehtaan sinistä Lahtex-värilasia, mikä uudisti toriympäristön värimaailman. Talon avajaisia juhlittiin rautalankamusiikin säestyksellä.

Mascotin kulma, 1980-luku

Rauhankadun ja Vapaudenkadun kulmatontilla sijaitsi vuodesta 1937 kuulu Lahden kaksikerroksinen Lasipalatsi, jossa toimi parhaimmillaan kahdeksan myymälää sekä toimisto- ja ravintolatiloja (mm. Sinuhen kahvilaliike). Rakennuksen purkaminen vuonna 1976 koettiin menetyksenä. Vuonna 1988 valmistuneessa funkkisrakennuksessa voi yllättäen löytää monia yhtymäkohtia entiseen, virtaviivaiseen Lasipalatsiin, vaikka mittakaava ja materiaalit – 1980-luvulle tyypillinenklinkkeri – poikkeavat edeltäjästään.

Novatalon korotusosa, 2000-luku

Kolmikerroksinen liikerakennus Novatalo oli valmistunut vuonna 1972 sen hetkisten periaatteiden mukaisesti. Vuodesta 1960 lähtien kaupungin asemakaavaosaston vahvistamana tavoitteena oli ollut suosia ydinkeskustassa niin kutsutun cityn liiketoimintoja vähentäen samalla keskustan asukasmäärää: Aleksanterinkatu oli kaupungin tärkein liikekatu eikä sen varrelle haluttu asuntoja; keskustan katukuvaa hallitsivat matalat liiketalot. Vuoden 1978 yleiskaavassa tavoitteet käännettiin ylösalaisin. Novataloa korotettiin (2002) viidellä, osin kuudella kerroksella, kun liiketalon päälle valmistui asuntoja. Keskustassa alettiin suosia asuintaloja ja rakennuskannan tiivistämistä, mikä muutti koko torialueen kaupunkikuvaa.