LAHDEN URHEILUKESKUS

Kenties parhaiten Lahti tunnetaan urheilukaupunkina, talviurheilulajeistaan – jokavuotisista Salpausselän-kisoista, maailmanmestaruuskilpailuista ja muista kansainvälisistä urheilutapahtumista. Lahtea on kutsuttu myös urheilun pääkaupungiksi.

Ensimmäinen hyppyrimäki valmistui Lahteen vuonna 1922 ja hiihtostadion vuonna 1937. Salpausselän kisoja on seurattu vuodesta 1923.  Vuonna 1938 Lahti järjesti ensimmäiset maailmanmestaruushiihtonsa; niihin osallistui 12 maata.

Urheilukeskuksessa on upeat puitteet ja hyvät mahdollisuudet niin ulko- kuin sisäliikuntaankin. Lahden stadion – yleisurheilu-, hiihto- ja jalkapallostadion – otettiin käyttöön vuonna 1981. Katsomoissa on kaiken kaikkiaan noin 15 000 paikka, joista istumapaikkoja noin 7 000. Pääkatsomo on pääosin katettu ja lämmitetty. Lahden urheilukeskuksessa sijaitseva jäähalli on nykyiseltä nimeltään Isku Areena.

Kolme hyppyrimäkeä kuuluvat tänä päivänä erottamattomasti Lahden kaupunkikuvaan. Suurmäen huipulta pääsee sovittuina aikoina ihailemaan huikeita näkymiä. Kesäkaudella Suurmäen alastulorinteessä toimii maauimala. Hiihtomuseon mäkihyppysimulaattorissa voi testata omia mäkihyppääjän taitojaan.

Hiihtomuseo, mäkikeskus ja hiihtostadion katsomoineen, suurhalli ja jäähalli ympäröivine Salpausselän maastoineen tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden niin urheilun ja liikunnan seuraamiseen kuin myös aktiiviseen harrastamiseen.

Urheilukeskuksen lisäksi alue toimii myös messukeskuksena, jossa järjestetään vuosittain 12-16 messu-tapahtuman lisäksi lukuisia muita tilaisuuksia ja tapahtumia.

Lahden Urheilukeskuksesta löytyy useita patsaita ja muistomerkkejä: Mäkihyppääjäpatsas (Vesa Ekholm 2017), Hiihtäjäpatsas (Viktor Jansson 1938) ja Suomen ensimmäinen naisurheilijalle pystytetty, hiihto-kuningatar Siiri Rantasen Äitee-patsas (Toivo Pelkonen 1998) sekä Eläköön Suomi, sotiemme 1939-1945 sankarimuistomerkki (Unto Ojonen 1988) ja Suomi 75 vuotta -juhlakivi (1992).

Urheilukeskuksen liepeillä, Ylisen Viipurintien äärellä, pienellä mäennyppylällä suunnilleen Isku Areenaa vastapäätä seisoo Lahden kylän ensimmäisen kansakoulun rakennus. Koulu oli yksi kartanon isäntä August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista ja se rakennettiin vuonna 1873 hänen lahjoittamalleen tontille. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään lapsiaan kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä ja koko tynnyrin kahdesta lapsesta. Koulun tunnetuin oppilas lienee ollut siellä vuonna 1877 koulutaipaleensa aloittanut tuleva presidentti Juho Kusti Paasikivi. Koulurakennus on ainoa Lahden keskustan kyläajalta säilynyt talo ja kaupungin vanhin julkinen rakennus. Nykyään entinen kyläkoulu toimii kuvataiteilijoiden asuin- ja ateljeetiloina.

Urheilukeskuksesta lähtevät Salpausselän monipuoliset kävely- ja hiihtoreitit tarjoavat mahdollisuuden ympärivuotiseen liikkumiseen kunkin oman kunto- ja taitotason mukaan.

Yksi polku johtaa pururataa pitkin ylös Kisatulikukkulalle, alas notkoon ja uudelleen ylös Häränsilmän (entinen Wähäjärvi) suppalammelle (harjuhauta, ”kuolleen jään kuoppa”), yhdelle kauneimmista osista Salpausselkien urheilu- ja virkistysaluetta. Suppalampi on syntynyt suuren jäälohkareen hautauduttua jääkauden aikana maakerrosten sisään ja sulettua myöhemmin. Jäälohkareen sulaessa vedestä muodostui lampi, kun pohjalle kerääntyneet maa-ainekset tiivistyivät vettä läpäisemättömiksi. Lammen alkuperäinen pinta-ala on ollut noin hehtaarin, mutta kutistunut osittaisen soistumisen ja umpeenkasvun seurauksena 0,2 hehtaariin. Lampea sanotaan pidetyn ennen vanhaan uhripaikkana. Nykynimensä Häränsilmä-lampi on erään tarinan mukaan saanut lampeen pudonneesta ja siihen hukkuneesta Fellmanin kartanon härästä, jota kyläläiset eivät olleet onnistuneet pelastamaan. Vai juontuisiko nimi Lahden nimikkokasvilta, kukinnoltaan voikukkaa muistuttavalta häränsilmältä? Vai kätkeytyykö erikoisen nimen taakse jotain ihan muuta? Häränsilmän suppalampi rauhoitettiin vuonna 1983 luonnonsuojelualueeksi.

Urheilukeskuksen alueelta, esimerkiksi Häränsilmästä hieman Suurhallin (nykyisin Lahti Energia -areena) suuntaan olevilta kukkuloilta, löytyy Suomen sisällissodan aikaisia taisteluhautojen ja poteroiden jäännöksiä.

Urheilukeskuksesta pääsee myös Lehmusreitille, Lahden kaupungin puistopolulle. Nimensä polku on saanut metsälehmuksista, joista suurimmat kasvavat Niemen kallioilla ja Kariniemenpuistossa. Kokonais-pituudeltaan noin 11 kilometrin mittainen polku kiertää noin kahden kilometrin etäisyydellä kauppatorilta. Reitti on merkitty puihin ja tolppiin vihrein lehmuksenlehtimerkein. Polku kulkee erilaisissa metsissä (mäntykankailla, kuusikoissa, puistoissa ja rehevissä lehdoissa), järven rannalla, harjujen laella ja kallioiden näköalapaikoilla tarjoten myös kulttuuriympäristöjä, jääkauden muistomerkkejä ym. Reittiä voi osittain seurata myös polkupyörällä. Lehmusreitti koostuu kahdeksasta kohteesta: Teivaanmäki ja Häränsilmä, Radiomäki, Kaupungintalo ja Lotilanharju, Metelinmäki ja Mustankallionmäki, Västeråsinpuisto, Niemenkalliot, Kariniemi sekä Vesijärvi. Polun varrelta löytyy niin helppoja, keskivaativia kuin vaativiakin reittiosuuksia.

Lahden seudulla Salpausselällä on useita ulkoilureittejä, joiden varrella voi tutustua luonnonmuisto-merkkeihin yli kymmenen tuhannen vuoden takaa eli ajalta, jolloin mannerjäätikkö perääntyi alueeltamme. Jo 1950-luvun lopulla Lahdessa oli enemmän puistoja asukasta kohden kuin missään toisessa maamme kaupungissa. Lahti ympäristöineen tarjoaa monipuolisia ja vaihtelevia ulkoilumahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina, elinvoimaa, hyvinvointia ja virkistystä luonnosta, mikä on tärkeä osa Euroopan ympäristö-pääkaupunki 2021 -ohjelmaa. Kaiken kaikkiaan Lahden seudulta löytyy 48 luonnonsuojelualuetta, 21 retkikohdetta ja 23 Natura-aluetta.