LAHDEN KYLÄ – KAUPPALA – KAUPUNKI

Lahden kylä syntyi Vesijärven rantaan Salpausselän harjulle Hämeenlinnasta Viipuriin kulkeneen Ylisen Viipurintien varrelle. Kylän talot olivat sijoittuneet ns. raittikyläryhmäksi tien molemmin puolin suunnilleen nykyisen kauppatorin vaiheille. Tie kulki suunnilleen Aleksanterinkadun paikalla, itäosaltaan kuitenkin vähän lähempänä Vapaudenkatua. Ensimmäisen kerran Lahden nimi mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1445, mutta alue lienee ollut asuttuna jo rautakaudella.

Keskiaikainen Lahti oli Hollolan pitäjän suurimpia kyliä. Vuoden 1539 luettelon mukaanLahdessa oli tuolloin 23 taloa. 1700-luvun puolivälissä kylässä oli 76 asukasta, vuonna 1800 – 420 asukasta, vuonna 1875 – noin 600 ja 1905 – 3000 henkeä.

Kesäkuun 19. päivänä vuonna 1877 tuli tuhosi Lahdessa lähes 300 rakennusta. Vaikka tulipalo aiheutti suuret vahingot, se osaltaan mahdollisti Lahden uudistamisen ja kehittämisen, sillä ahtaasti rakennettu ja osin huonokuntoinenkin kylä oli poissa. Palo edesauttoi kylän muuttamista kauppalaksi. Kauppalaoikeudet Lahti sai jo seuraavana vuonna, ja alueen nykyinen asemakaava katuverkkoineen syntyi. Kylän keskustasta muodostui kauppatori.

Verotusoikeuden saamiseksi Lahti toivoi kuitenkin kaupunkistatusta. Itse asiassa ensimmäisiä suunnitelmia kaupunkihankkeesta oli ollut jo 1700-luvun puolivälissä. Kun Lahteen rakennettiin rautatie ja Vesijärvi yhdistettiin kanavalla Päijänteeseen, pidettiin itsestään selvänä, että kylästä tulee kaupunki. Kaupunkioikeudet Lahti sai lopulta 1.11.1905. Tieto kaupunkioikeuksien myöntämisestä saatiin Lahteen kuitenkin vasta suurlakon päätyttyä 18.11.1905. Lahti on viimeinen suomalainen kaupunki, jonka perustamiseen tarvittiin Venäjän tsaarin allekirjoitus.

Historia näkyy myös Lahden nykypäivän nimistössä: entiset kylän talot kuten Hennala, Hörölä, Kartano, Marola, Nikkilä, Paavola, Saksala ovat tänä päivänä säilyneet kaupunginosien ja asuinalueiden niminä.

Vuosien 1939-1950 aikana Lahden asukasluku kasvoi muita kaupunkeja nopeammin Viipurista ja sen lähialueilta muuttaneiden lähes 10 000 siirtolaisen myötä, ja kaupungin vuoden 1950 asukasluvusta 44652 heidän osuutensa oli jo noin viidennes. Viipurista ja muualta Karjalan alueelta siirtyi Lahteen lukuisia yritystoiminnan harjoittajia (mm. Starckjohann, Torkkelin Paperi, Viipurilainen Kotileipomo, Koiviston Auto, Lahden Leimasintehdas), satamäärin pienyrittäjiä, Viipurin musiikkiopisto, Diakonissalaitos ja useita urheiluseuroja.

Vuonna 1960 Lahden asukasluku oli 66800 ja tänä päivänä jo 120000. Lahti on nykyään Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus.

Lahti
Lähde: ”Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki”