FELLMANIN PUISTO

Fellmanin pelloksi (Fellmanin veripelloiksi) kutsuttiin Suomen sisällissodan jälkeen 1918 Lahdessa toiminutta väliaikaista vankileiriä, Suomen suurinta punavankien kokoomaleiriä. Leirille oli koottu noin 22 000 punaista vankia, punakaartilaista ja itään pyrkinyttä pakolaista. Heitä pidettiin leirillä taivasalla jopa useita päiviä ennen pysyvään leiriin, Hennalan, Hämeenlinnan, Santahaminan tai Lappeenrannan vanki-leireille lähettämistä. Vankeja kuoli nälkään, nopeasti leviäviin tauteihin ja joitakin satoja teloitettiin; osa pääsi pakenemaan, naisia ja lapsia yleensä päästettiin palaamaan koteihinsa. Noin viisi hehtaaria entisen vankileirin alueesta on nykyään puistona. Vuonna 1978, 60 vuotta kansalaissodan päättymisen jälkeen, nykyisessä Fellmaninpuistossa paljastettiin Fellmanin pellolle vangiksi joutuneiden Suomen kansan-valtuuskunnan sotilaiden ja siviilien muistoksi pystytetty Punavankien muistomerkki (Erkki Kannosto). Taideteos kuvaa vankien vapautumista leiriltä: suurikokoiset, vankileirin portin taakseen jättäneet ihmishahmot katsovat kohti uutta valoisampaa tulevaisuutta. Fellmanin puistossa on myös Jussi Mäntysen Ylös Kirkkauteen -veistos (1961), joka kuvaa kolmea aallon harjalta lentoon nousevaa joutsenta.