FELLMANIN KARTANO

August Fellman oli vuonna 1867 ostanut Vesijärven läheisyydestä Kartanon tilan (Lahtis Gård), kylän suurimman talon. Vuosina 1897-98 tuolloin valtiopäivämiehenä toiminut Fellman rakennutti tilalle uuden päärakennuksen, joka nykyään tunnetaan Fellmanin kartanona eli Lahden kartanona, ja joka on yksi Lahden harvoja arvorakennuksia. Kartanolla oli oma meijeri ja suuri navetta ja myöhemmin Pikku-Vesijärven rannalla myös oma höyrysaha. 1910-luvun taitteessa Fellmanilla oli palveluksessaan yli 400 henkilöä.

13. huhtikuuta 1903 kartanolla kokoontui perustuslaillisten lakimiesten kokous (mm. K.J. Ståhlberg, P.E. Svinhufvud, C.G.E. Mannerheim ja A. Fellman) päättämään, miten Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Nikolai II:n antaman ja Suomen paikallista lainsäädäntöä rajoittavan niin sanotun helmikuun manifestin toimeenpanoa Suomen suuriruhtinaskunnassa vastustettaisiin.

Kaupungin omistukseen Fellmanin/Lahden kartano siirtyi vuonna 1919 ja toimi sittemmin kouluna nelisenkymmentä vuotta. Vuodesta 1968 kartanossa on toiminut Lahden historiallinen museo, jossa on muun muassa Viipurin historiallisen museon esineistöä. Museo toimii myös Päijät-Hämeen maakuntamuseona. Tällä hetkellä museoon toistaiseksi suljettuna remontin vuoksi. Kartanon puistossa on Emil Wikströmin pronssiveistoksinen suihkukaivo Aino (1949, paljastettu Helsingissä 1905).